Ensipakkasten uhmaajat

Esikko

Tarhasyysvuokko

Ennen ensimmäisiä pakkasia lokakuun lopulla kaksi kukkaa ehti vielä avata myöhäiset nuppunsa. Esikko päätti kukkia toistamiseen saman kesän aikana. Tahtia ei haitannut, vaikka kotilot olivat syöneet lehdet aivan reikäisiksi, kuten kuvasta näkyy.

Kesällä uutena taimena istutettu syysvuokko asettui penkkiin ja päätti ryhtyä kukkimaan vasta lokakuussa. Saa nähdä onko ensi vuonna jo vähän varhaisempi. Nyt yksinäinen kukka muiden lakastuvien seassa oli säälittävä näky.

Loppukesän kukat - kuvamuistoja vain

Malva

Niin on kesä kääntynyt syksyyn ja vain muutamat puutarhan kukat ovat enää kukassa. Väriloistonsa ovat lokakuulle asti säilyttäneet runsaat kärhöt, hurjaan vuosikasvuun yltäneet Mustialan hortensiat sekä syysmaksaruohot (joista muuten puuttuu kuva).

Syksyn pimeänä iltana on kyllä kiva katsella näitä kuvia ja muistella kaunista kesää, joka olisi saanut olla hieman kuivempi...

Kaunein lijani

Värililjoja - punaisena

keltaisena

ja valkoisena En muista tyyppejä :)

Tarha-alpi

Toinen viheliäs pihanvaltaaja - vuohenkello

Viheliäs penkinvaltaaja eli syysasteri

Kuunlijat jäivät kituliaiksi.

Jaloangervoja

Syysleimuja

Kärhöt aloittelevat kukintaa, joka jatkuu lokakuulla.

Päivänlilja

Tiikerililja

Ritarinkannus

Punahattu

Mustilanhortensia, se suurempi.

Niin on pihan kukat kuvattu ja muistoihin näin liitetty. Laskujen mukaan pihassani kukkii n. 50 monivuotista kukkaa tai pensasta. Muutama silti vielä mahtuisi, erityisesti keskikesän kukkijoita voisi olla lisää.

Kesäkuun kukat

Hempeät akileijat

Kolea ja kostea kesä on ollut armollinen kukkien kastelijalle. Kesäkuussa ei satanut ihan niin paljon kuin nyt heinäkuussa, joten kukkapenkkejä kosteus ei ehtinyt häiritä. Hienosti kukkivat, monet vanhat tuttavuudet ja uudet ihanuudet.

Perennoiden sielunelämä alkaa aukenemaan minulle neljän kesän omakohtaisen mönkimisen jälkeen. Haastavinta on kyllä kitkeä ja kaitsea runsaasti leviäviä kasveja. Erityisen ikäväksi olen havainnut syysasterin, joka oli ehtinyt levitä kahdessa penkissä ja syödä elintilaa muilta. Akileija leviää maltillisesti, kun muistaa katkoa kukkavarret. Akileijan kauniit lehdet peittävät penkkiä kukkimisen jälkeen ja varjostavat muita kasveja.

Pitkämielisyyskin tässä puuhassa kasvaa, kun pitää odottaa usein vuosien yli, että joku taimi saa sille suunnitellun koon ja paikan kukkapenkissään. Esimerkiksi päivänliljan kukkimista olen odottanut nyt kolme kesää - viimein seuraan kahden kukkavarren avaavan kukkansa!

Arovuokko

Valkoisen syreenin runsas kukinta.

Kaunis villikkokasvi illakko.

Mirrinminttu

Ukkolaukka

Unikot ovat levinneet komeasti villiviinin katveessa.

Ihanainen alppiruusu Marketta teki 8 kukintoa!

Sammalleimu

Karunkaunis raunioyrtti leviää ja kukkii roska-aitauksen takana jo toista kesää.

Toukokuun kukat

Käsityöt perinteisessä mielessä jäävät minulta usein kesäksi tauolle, kun siirryn kyykkimään ja pyllistelemään puutarhaan kukkapenkkien ääreen. Ajattelin koota tänä kesänä kuvat kaikista pihani kukista tänne blogiin. Talven tuiverruksessa on sitten kiva muistella, mitä hankien alle kätkeytyykään.

Kuvista puuttuvat ensimmäisinä kukkineet sinivuokot ja krookukset sekä voikukat :) 

Keltavuohenjuuri

Narsissit

Tulppaanit

Särkynyt sydän pullistumassa

Orvokki

Lemmikki

Pikkutalvio

Esikot

Herttavuorenkilpi

Helmililja

Kullero ja keltavuokot

Kotkansiipi

Valkovuokot, skillat ja joku keltainen "nimetön"