Kovia kansia ja tyhjiä sivuja

Olen tehnyt kirjan tai oikeastaan kaksi. Niissä on kovat kannet ja tyhjät sivut. On outo tunne, kun avaa ensimmäisen kerran oman itse sitoman kirjan. Siinä se nyt rutisee ja ritiseen käsissäni liimauksen jälkeen. Ylpeänä katselen sen kopiopaperisia sidottuja sivuja. Ne ovat kauniita - tyhjänäkin.

Näpsän kirjansidontapaja oli ensimmäinen laatuaan minun kohdalla. Työskentely viivottimen ja millimetrimittausten kanssa ei taaskaan juuri innostanut, mutta kieltämättä lopputulokset olivat vaikuttavia. Kirja on aina kirja, on erityisen hienoa tehdä sellainen alusta loppuun itse.

Mummon kammarin seinät

Ensimmäinen kirjani on nimeltään Mummon kammarin seinät. Nimet kirjoille tulivat, koska järjestimme pajan lopuksi näyttelyn, johon kokosimme pajassa sidottuja kirjoja, altsuja sekä kirjansidontavälineitä. Näyttely oli avoinna Epilän käsityökeskuksella helmi-maaliskuussa 2013.

Mummon kammarin seinät sai kansiinsa kauniin tapettikankaan, joka on peräisin lapsuuden mummolan saunakamarin seinistä. Nyt se on muistona kirjani kansissa.

Tsädiön kirja

Sininen kirja on Tsädiön kirja - Olipa kerran Tsädiö. Siihen on tarkoitus kirjoittaa poikani mielikuvitusystävän Tsädiön hurjista seikkailuista. Tsädiö on kolmevuotias, hänellä on pieni lapsi, hän asuu Kangasalan puolella, pelaa suurella sydämellä ja on voittanut Barcelonan sekä nukkunut kahdeksaan, kun katsoi Juventuksen pelin. Tarinat ovat niin yllättäviä ja mielikuvituksellisia, että haluamme kirjoittaa ne ylös. Toivottavasti niistä tulee pojalleni mukava muisto lapsuudesta.

Pajassa työstettiin myös altsuja (altered books). Altsut ovat kiehtova työskentelytapa, jossa vanhoista kirjoista työstetään jotain muuta kuin kirja. Itse tein valokuvakehyksen. Pajassa syntyi myös monta salaluukkukirjaa, kelloa, rasiaa sekä kasseja, pusseja, koruja ja taittelukoristeita. Omasta kirjahyllystäni ei vain löydy kirjoja, joita haluaisin altsuksi uhrata. Divarilta pitää materiaaleja etsiä, onneksi materiaalia riittää ja edulliseen hintaan.

Näpsässä oppii

Tapahtumat, näyttelyt ja vierailut

Virkkausnäyttelyn työpajassa paperinarusta virkattu pannunalunen.

Näpsä-ryhmille tarjotaan vuosittain mahdollisuutta osallistua mielenkiintoisiin tapahtumiin, näyttelyihin tai vierailuluennoille ja työpajoihin. Mieleenpainuvimpia vierailuja ovat olleet seuraavat.

• Kirsi Niinimäen luento teollisten painokankaiden suunnittelusta ja samalla tutustuminen Kretongista printtiin -näyttelyyn Vapriikissa. Luento ja näyttely avasivat mielenkiintoisia näkymiä tamperelaiseen tekstiilihistoriaan ja nykyiseen suomalaiseen printtisuunnitteluun, erityisesti Finlaysonin, Marimekon ja Vallilan -tyylisiin sisustustekstiilikankaisiin. Nyt minulle selvisi myös, kuka on Dora Jung.
• Kalevala korujen esittely oli kiinnostava ja kepeä. Harmillisesti korujen suunnittelupuolen ihminen ei päässyt paikalle, mutta markkinointihenkilö hoiti homman hyvin ja kertoi mielenkiintoisesti sekä Kalevala korun historiasta että nykysuunnittelusta ja tuotannosta. Saimme nähdä ja tutustua Kalevala korun uusimpiin ja tulossa oleviin malleihin.
• Karen Bitt Vejlen opastus omassa Sakset siveltimenä -näyttelyssään Verkarannassa sekä hänen vetämä paperinleikkauspaja. Tämä oli jotenkin tajunnan räjäyttävä kokemus - harvoin näkee jotakin näin omalaatuista ja yllättävää näyttelyä, jossa tavallaan kaikille tuttu "lumihiutaleiden" leikkaus on kehittynyt aivan uusiin ulottuvuuksiin. Karenin suunnittelemat teollisesti tuotetut koristeet sekä suuret uniikit taideteokset puhuivat sekä vahvasta teknisestä ja taiteellisesta osaamisesta että hyvästä business-vainusta. 

Portfoliosta

Näpsä-portfolion tekeminen on ollut mukavaa ja samalla opettavaista puuhaa. Kun päätin paneutua kaikkiin käymiini pajoihin ja niissä tehtyihin töihin, on matkan varrella palautunut mieleen paljon unohtuneita asioita. Kun joutuu kirjoittamaan omasta tekemisestä ja vielä jälkikäteen, on hyvät mahdollisuudet nähdä omista tekemisistä sekä tekniikoista uusia asioita. Töiden valokuvaaminen paljasti minulle myös paljon niiden muodoista, muotopuolista, pikkuvirheistä jne. :)

Itse havaitsin, että oma muotokieleni on melko yksinkertaista ja olen toteuttanut paljon selkeälinjaisia ja yksivärisiä tuotteita. Pidän näköjään symmetriasta, se näkyy monen tuotteen muodossa tai kuvioinnissa/koristelussa. Yllätys itselleni on ollut niin monen sinisen tuotteen löytyminen. Sininen ei ole lempivärejäni, mutta olen mieltynyt siihen mm. lasin värinä ja keramiikan sinisävyiset lasitteet ovat aina kiehtoneet kirkkaudellaan.

Selkeälinjaisille ja yksinkertaisesti kuvioiduille tuotteille vastakohtana portfoliossa ovat tilkku- ja kirjontatyöt sekä koristemaalaustyöt. Niissä sisäinen piipertäjäni on päässyt irti. Olen ollut tyytyväinen siihen, miten olen viimeistellyt työt ja saanut niistä suurimman osan valmiiksi myös pajojen aikana. Näpsän opetuksessa arvostankin sitä, että pajan opetus jatkuu tuotteiden viimeistelyyn asti ja töiden toivotaan olevan "näyttelykelpoisia".

Monenlaisiin tekniikoihin olenkin päässyt tutustumaan, mutta muutamia mielestäni oleellisia alueita portfoliostani vielä puuttuu. En ole osallistunut koskaan puutyöpajaan tai kutonut kangasta, myös mosaiikkityöt, kirjansidonta ja kankaanpainanta ovat menneet minulta vielä ohi. Ja kuten on tullut huomattua, vaikka olet jossain pajassa kerran käynyt, et silti ole mestari. Tämän olen huomannut erityisesti keramiikan ja huovutuksen kohdalla, joita olen päässyt tekemään useammin ja oppimaan syvemmin.

Halusin tehdä portfolion blogiin, jotta se voi jäädä elämään tämän jälkeenkin omana käsityöbloginani. Erilaiset blogit ovat tarjonneet itselleni paljon ideoita sekä käsitöihin, puutarhaan että erityisesti ruoanlaittoon. Haluan liityä tähän bloggareiden verkostoon.